23. marraskuuta 2012

Kampaajalla

Tämä postaus ei oikeastaan liity kuitenkaan hiuksiin mitenkään, mutta on vain nyt niin mahtava tilanne, että läppäri on mukana ja kampaajalla langaton netti, joten on aikaa bloggailla, hah! :o) Nimittäin, luin täällä uusinta Talo&Koti- lehteä, jonka kansi veti huomioni heti.


Ja kun avasin lehden niin sieltähän löytyi jotain tuttua. Tämä ihana koti kuuluu Tuirelle, joka pitää blogia Kuulasta ja kepeää. Käykääpä katsomassa, ja ihastukaa! :o)


Tämän lehden kaunista kantta vasten oli hyvä kuvata minun uudet kynnet, jotka huollatin eilen aamulla.


Tällä kertaa kynnet ovat tehty geelillä, akryylin sijaan, koska pitemmän päälle en pitänyt niistä edellisistä, koska kerran töksäytin kynnen ja se katkesi, joten puheet geelin joustavuudesta on siis aivan totta, koska ei minulla aikaisemmin ole kynnet katkeilleet vaikka niitä silloin tällöin tökinkin milloin minnekkin.



Ranskalainen valkoinen kärki on tällä kertaa tehty tuohon päälimmäiseksi, yleensä se on tuolla kaiken alla, jolloin glitterit yms. tulevat siihen päälle, mutta nyt ne jäävät osin alle. Jännää vaihtelua, joka kaipaa hieman totuttelua, hih. :o)


Nyt on hiukset värjätty ja alkaa kampauksen teko, jei! :o)

Oih, tämä on kyllä niin luksusta, istua kampaajan tuolissa, blogata samalla ja kuppi kuumaa kahvia, ja pullaa!! ♥


Helene



Yhden kuvan verran vuoden takaisiin Prikaatin vuosipäivän tunnelmiin....ja revetkää naurusta!! :oD

Palaan siis vielä tämän yhden kuvan verran viime vuoden Prikaatin vuosipäivään. Tämä kuva on kaikessa järkyttävyydessään niin järkyttävän kamala, että tämä oli ihan pakko täällä julkaista!!

Juhlahan alkaa siten, että kättelemme ja tervehdimme Prikaatin johtohenkilöitä. Kättelen tässä (kummallisen mairea ilme kasvoillani....siis oikeesti, miten voi oikeasti saada naamansa tuollaiseen virneeseen ??!!) Prikaatin esikuntapäällikköä, everstiluutnantti Martti Koivulaa. Takanani on Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä puolisoineen.

Kuvan on ottanut Prikaatin tiedottaja, joka ystävällisesti lähetti tämän kuvan viime vuoden juhlan jälkeen mieheni sähköpostiin!! Josta minä sen sain vasta tällä viikolla. Mutta siis...tässä kuvassahan ei olisi oikesti mitään vikaa jos minä en katsoisi kameraan, minkä ihmeen takia minä katson kameraan???  Luulen hyvin vahvasti, että varsinainen kättely alkaa olla ohitse, jolloin olen jo siirtänyt katseeni poispäin käteltävästä, mutta en vielä irroittanut otetta kädestä, jolloin sillä samalla sekunnin sadasosalla tämä kuva on otettu...kiitos tästä!


 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Siis aivan
J-Ä-R-K-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä!!
:oD

Olenpa muuten vielä saanut oikein kuittailuja tästä kuvasta tyylin, että "Yleensähän sitä on tapana katsoa sitä käteltävää eikä kameraan, you know...", ai jaa, niinkös se on?! :oD

Mutta toisaalta, en edes muista, että milloin olisin nauranut näin makeasti kuin nyt, kun näin tämän kuvan aiemmin tällä viikolla. Tomaskin tuli katsomaan kuvaa tietokoneelta ja kysyi: "Minkätakia sinulla äiti on tuollainen ilme?" :oD Jaa'a, paha sanoa! :oD
Seuraavana aamuna näytin kuvan töissä työkavereille, ja hekin saivat nauraa vedet silmissä, joten haluan nyt jakaa tämän kaikestä järkyttävyydestään huolimatta herskyvän naurunaiheuttajan myös teille!

Tähän loppuun on laitettava hieman edustavampi kuva ko. juhlasta. Postauksen viime vuoden juhlasta voi lukea kokonaisuudessaan täältä.



Katsotaan sitten mitä tänä vuonna tapahtuu! ;o)


Helene

Aika ennen juhlia

Hirmuista kiirettä ja touhottamistahan se on! Miten sitä aina jättääkin kaiken niin viimetippaan?! Juhlat ovat siis huomenna ja vasta eilen illalla sain lyhennettyä iltapukuni helman. Joo'o, kun on näin lyhyt kuin minä niin aina kaikkea joutuu lyhentämään. Pukuhan on ollut minulla jo sen kolme viikkoa, mutta viimeisinä iltoina sitä sitten aletaan korjailemaan! :oD 


No valitus sikseen ja helpotuksen huokaus kun puku roikuu nyt hengarissa ommeltuna ja silitettynä, kaikki oheistarvikkeet ovat kunnossa ja valmiina huomisiltaa varten, ja me olemme
kotiseudulla Pohjois-Karjalassa!!
♥♥♥


Edellisiin oheistarvikkeisiin viitaten, löysin itselleni uudet juhlakengät. Minullahan oli ne beiget juhlakengät jo ennestäänkin, mutta kun kaivelin ne esille niin totesin, että kengät ovat kyllä hyvin palvelleina nähneet jo parhaat päivänsä, joten uusien kenkien etsintä oli edessä. Ette muuten usko miten vaikeaa oli löytää tämän väriset kengät tähän aikaan vuodesta! 


Löysin nämä Helsingin Haloselta. Nämä itseasiassa ovat ihan samanmerkkiset/-laiset kuin ne edellisetkin, mutta kärjen malli oli muuttunut hieman pyöreämmäksi ja sävy aavistuksen viileämpi kuin edellisissä, eli aivan bueno! :o) Edelliset kengät olin ostanut Joensuun Carlsonilta, heillä on myynnissä Halosen tuotteet Joensuussa.


Mutta minulla on vielä pieni pulma - korut. Olen kahden vaiheilla, valitsenko ne mitkä jo nähtiin tässä postauksessa vai laittaisinko sittenkin nämä klassisemmat hopeakorut? Olen saanut nämä 
i-h-a-n-a-t
korut äidiltäni. Isäni on aikoinaan ostanut nämä hänelle.


Settiin kuuluu tämä kaulakoru,


tämä ihana Lapponia rannekoru ja


tällaiset korvikset. :o)


Muistin virkistämiseksi tässä vielä nämä romanttisemmat helmikorut. Näiden kanssa laittaisin korviksiksi helmipallot.



Olen käyttänyt molempia settiä ennenkin Prikaatin juhlissa, mutta nyt en osaa päättää.
Mitäs te sanotte? Kumpi setti olisi teidän parempi?

Tämä päivä on ollut yhtä juoksua. Aamu alkoi kynsihuollolla, jonka jälkeen hain lapset hoidosta ja lähdimme siitä suoraan kohti Lappeenrantaa, josta noukimme isin kyytiin ja jatkoimme kohti Joensuuta. Ja kuulkaa, onnistuin ajamaan matkalla kaksi kertaa vikaan ennen Lappeenrantaa, navigaattorista huolimatta!! :oD Mutta pääsimme kuitenkin perille...luonnollisesti vähän myöhässä. :o)

Huomisaamu alkaa tuttuun tapaan kampaajalla, jonka jälkeen pyörähdän kaupungilla, josta suuntaan sitten hotellille valmistautumaan iltaa varten. Vietämme mieheni kanssa juhlan ohessa myös hotelliyön lasten ollessa mummolassa!! ♥

Laitan vielä postauksen yhdestä järkystä kuvasta liittyen tähän samaiseen juhlaan viime vuodelta....valmistautukaan nauramaan ja kunnolla!


Helene

12. marraskuuta 2012

Kampauksia töissä


Lupailin aikaisemmin erillistä juttua kampauksista joita olen tössä pitänyt. Ihan joka aamu en näin paljoa hiuksia laita, mutta silloin tällöin kyllä. :o)

Suosin toispuoleisia kampauksia, koska pidän niistä niiiiiin paljon! Yleensä teen pohjan kampauksille lämpörullilla, sen jälkeen hiuksia on helppo muotoilla ja asetella haluamaansa kohtaan. Joskus tämä käy hieman helpommin ja joskus vasta syvien huokausten jälkeen! :oD

Pidän tällaisista kampauksista, jossa hiukset ovat osin auki. Sekin nopeuttaa, ettei kaikkia suortuvia tarvitse väkertää kiinni.


Älkää välittäkö tuosta yhdestä hengettömästä, joka ei tykkään yhtään olla paikallaan. Nämäkin kuvat on otettu vasta työpäivän jälkeen, koska minulla ei yleensä ole aamulla koskaan aikaa kuvata hiuksia ennen töihin lähtöä! :oD


Sama sivultapäin...


...ja edestä. 


Tämä seuraava nuttura on sitten keskellä niskaa (tai ainakin yrittää olla!), jossa kaikki hiukset ovat kiinni.



Seuraava on hyvin samankaltainen kuin ensimmäinenkin. Teen nämä sivujutut yleensä samalla tavalla, mutta luovassa tekemisessä niistä silti tulee aina ihan erilaisia. Riippuen aina siitä, että minne mikäkin hiussuortuva milläkin kerralla haluaa taipua! Nämä H&M:n kangasruusunisut ovat hirmu hyviä siihen tarkoitukseen, jos kampaukseen muuten johonkin kohtaan jäisi "reikä" tai muuten vaan pinnit jäisivät muuten rumasti näkyviin. Täydellinen huijaus siis! :oD



Tässä sitten tämän päivän hiukset. Ihan pakko oli kokeilla tuota rusettia, koska sitä näkee niin monessa paikassa. Tein sen jo lauantaina, ja hyvinhän tuo tuossa kestää!! :oD
Rusetti yhditettynä kunnon sotkunutturaan.



Joo, tiedän, minun tyvikasvu on ihan kamala, mutta sinnittelen sinne Prikaatin vuosipäivään asti, jolloin menen pitkästä aikaa kotipuolessa olevan luottokampaajani, Päivin luokse, joka värjään hiukseni ennen kampauksen tekoa.


Otsahiuksenikin ovat taas kasvaneet liian pitkiksi, joten letitin ne sivuun.


Kyllä, hiusten laittaminen on tosi kivaa. :o) 
Mites sielläpäin, laitatteko te kampauksia töihin tai muuten vain? 


Helene

11. marraskuuta 2012

Isänpäivä muistamisia

Laitoin pienet muistamiset sekä omalle, että mieheni isälle. Askartelin kortteja pitkästä aikaa, ja se tuntuikin taas tosi mukavalta. Hyvä niin, koska kohta täytyy alkaa tekemään taas "muutamia" joulukortteja. :o)

Tällaisten korttien teossa ihan parhautta on päästä sommittelemaan erilaisia paperi yhditelmiä ja niiden asettelua kortille. Ei varman mikään ihme, että sisustussuunnittelu työssä juuri tapettien valinta on yksi mielipuuhista! :o) 

Omalle isälleni tein tällaisen ruskean sävyisen kortin. 

Paperien reunat olen kuluttanut, ja värjännyt ne musteella näyttämään vanhalta. Tekstin olen tehnyt yksittäisillä kirjainleimasimilla. Valmiit paperikukat olen koristellut glitterillä ja "timanteilla".


Lisäksi koristeena on muutama nappi, timantti ja juuttinarua.


Mieheni isälle mennyt kortti on sinisävyinen. Muutoin kortti on tehty hyvin samalla tyylillä kuin omalle isällenikin.



Meillä on töissä myytävänä suomalaista käsintehtyä suklaata, joissa on tosi kivoja tekstejä päällä. Tällaiset pikkusuklaalevyt laitoin paketissa kortin mukana menemään.


Minun kotopuolessa Pohjois-Karjalassa isoisää sanotaan ukiksi, kun taas mieheni kotona Keski-Suomessa se on pappa. Siksi tämä ero näissä korteissa. :o)


Toivottavasti siellä on ukki ja pappa saaneet suut makeaksi!

Me ollaan vietetty isänpäivää ihan rauhassa kotona. Aamulla heräsin jo kuuden aikaan leipomaan, jotta mekin saimme aamupalalla suut makeaksi! :o)

Meillä isi lähtee vielä hetken kuluttua taas kohti Lappeenrantaa. 

Oikein ihanaa isänpäiväniltaa kaikille!! 
♥♥♥


Helene


1. marraskuuta 2012

Uusi puku ja asusteita

Löysin itselleni tosi ihanan puvun! :o)

Sovitin tänään hyvin monta pukua, paljon erilaisia, mutta viimeinen sovittamani puku oli se "the ONE"!

Päädyin lopulta siihen, mistä huomasin kaikista eniten haaveilevani....VALKOISEEN iltapukuun, se on niin ihana! Löysin samasta paikasta myös siihen sopivan tosi kiva pikkulaukun. Lisäksi 
laitan puvun kanssa jo aikaisemmin minulla olleen beigen värisen, pienen pitsi boleron.



Puvun etuosassa on hieman helmiä ja paljetteja.



Tässä laukkulöytö, aivan huippu ihana!! 


Todennäköisesti laitan myös "vanhat" korut, jotka ostin alkuvuodesta Karjalan Jääkäripataljoonan perinnepäivän juhlaa varten. Sopivat tähän kokonaisuuten kuin nenä päähän. :o)




Tänään tosiaan kävin myös kynsihuollossa. Minulla on nyt ensimmäistä kertaa eläessäni akryylikynnet. Aikaisemmin kynnet on tehty geelillä, mutta nyt kynsihuoltaja vakuuttelin niin kovin, että akryyli on parempi niin päätin kokeilla. Tähän mennessä ainakin olen tykännyt tosi paljon. 

Kynsissä on valkoinen glitter kärki ja molemmissa nimettömissä ihana 3D-kukka, joiden keskellä on timantti. Minulla ei myöskään ole koskaan ennen ollut tällaista 3D-kukkaa, ja tästä tuli heti minun suosikki, niin kaunis se on! :o)






















Tässähän ei näy puku vielä kokonaisuudessaan, mutta tämän perusteella, mitä pidätte valinnastani? :o)
Itse tykkään ihan mielettömästi!!!
<3 <3 <3


Helene