Joulua meillä

Vaikka olenkin ollut töissä paljon niin tällaista olen kuitenkin kotona saanut aikaan. :o) Ei punaista...jotenkin en vain kaivannut sitä kotiin, koska töissä saa katsella sitä aika paljon. ;o)

Ihan hirveästi en joulua kotiin laittanut, koska lähdimme jouluksi siskoni perheen luokse Saloon. 

Mielestäni joulukuusi ja muutamat joulukukat ovat tähän tilanteeseen oikein hyvä. Tämän verran olin laittanut joulua jo joulukuun puolivälissä, jolloin mieheni vanhemmat oli meillä käymässä. Lapsenvahteina, kun olimme mieheni kanssa pikkujouluissa. Silloin tuli puheeksi, että olen ennen joulua aika paljon töissä, johon anoppini tokaisi, että enhän minä sitten ehdi laittaa kotiin joulua OLLENKAAN!?! Ai eikö meillä ole joulua ollenkaan, kun meillä ei ole punaista ja tonttuja, mitä häh??? :oD

Kyllä joulukuusi olohuoneen nurkassa vain minusta on aika jouluista....meillä on nyt toista vuotta tämä valkoinen "joulunodotus kuusi". Tosin tänä vuonna tämä ihanan valkoinen kuusi sai jäädä meille ihan jouluksi asti. :o)

Oikein ihanaa jouluaattoa teille kaikille!!

♥ ♥ ♥

Helene

Joulukortteilua

Hei pitkästä aikaa!

Edellisestä postuksesta on aikaa jo vaikka kuinka, mutta en vain ole ehtinyt koneelle, koska olen ollut töissä aika paljon (tiedättehän....vuoden kiireisintä aikaa), ja iltaisin olen vain keskittynyt keräämään voimia seuraavaa päivää varten! :oD

Joulukortit kuitenkin kaiken kiireen keskellä sain kuin sainkin tehtyä. 

Tällaisia niistä tuli. Taitoksista puuttui kuvausvaiheessa vielä juuttinarut. :o)

Näitä kortteja tuli tehtyä yötä myöten n. 55 kappaletta. Ja viimeisenä yönä huomasin aina välillä torkahtelevani kesken tekemisen. Varsinkin siinä vaiheessa kun kirjoitin korttien sisäteksteihin keneltä kortti on, saattoi tulla pieniä virheitä kun niitä unissani kirjoittelin! :oD Erään kortin kohdalla säpsähdin hereille, ja huomasin, että olin kirjoittanut siihen jotain aivan puuta heinää! Siellä luki normaalista "toivoo helene", mutta ennen muiden nimiä siellä alkaa jokin ihme tarina, jota olin kirjoitellut. Olin oikein osannut laittaa pisteenkin lauseen perään ja sen jälkeen aloittanut uuden lauseen isolla kirjaimella!! :oD Muistan, että sen pienen torkahduksen aikana ehdin nähdä jotain untakin, joten ilmeisesti kirjoitin sitä untani siihen korttiin!! :oDDDD

Mieheni auttoi korttien teossa. Hän kirjoitti korttien sisään uuden vuoden toivotukset samoilla irtokirjain leimasimilla kuin kannessakin. Ja sen ne ovat kyllä näköisetkin! Voi olla, että ihan muutama kirjain saattoi mennä ihan väärinpäinkin!! :oD 

Eli näin meillä tehtiin kortteja!! ;o)

Helene

Ylennys

Itsenäisyyspäivä, jolloin meillä on aina syytä juhlaan.

Mutta eritoten tänä vuonna.

Koska mieheni sai ylennyksen!! ♥

Luutnantista tuli yliluutnantti.

Uudet arvomerkit odottavat ompelijaansa.

Suuret onnittelut miehelleni, sekä kaikille muille tänä päivänä ylennyksen saaneille!

Vaikka Linnan juhlat ovat alkaneet televisiossa, niin me lähdemme juhlistamaan tätä ylennystä. Sekä tietenkin sitä, että tänä päivänä tulee kymmenen vuotta siitä kun mieheni oli kadettina Linnan juhlissa. ;o)

Oikein ihanaa Itsenäisyyspäivän illan jatkoa ihan kaikille!! 

Helene

Pohjois-Karjalan Prikaatin vuosipäivän juhla 23.11.2012 - Team Lumikuningatar & Karjalan Neito

(HUOM! Te jotka ette siedä sanan "ihana" käyttöä laajasti ja toistuvasti niin voitte skipata tämän postauksen suosiolla, koska tämä sisältää ko. sanan käyttöä hyvin paljon ja useasti, monessa eri muodossa!!)

Tässähän tämä postaus nyt tulee, hieman viivellä. :o) Olin kyllä jo paljon aikaisemmin saanut ladattua kuvat tänne, mutta teksti antoi odottaa itseään. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja aloin kirjoittamaan, että tämän postauksen saa alta pois ennen joulujuttuja. ;o)

Nyt siis niihin juhliin....
Juhlat olivat aivan IHANAT! ♥
Oikein vieläkin nousee hymy huulille kun muistelen juhlia, ja koko reissua muutenkin. ♥
Vaikka olemmekin olleet tässä juhlassa jo useampana vuonna aikasemminkin niin kyllä tämän vuoden juhla oli kaikista parhain!

Tässä ensimmäisessä kuvassa olen ihanaakin ihanamman ystäväni Pian kanssa, minä vasemmalla, ja hän oikealla. ♥ Juu, olemme jokseenkin samannäköisiä, ja meiltä onkin muutaman kerran kysytty, että olemmeko siskoksia. Tällä kertaa sitä kysyi itse Prikaatin komentaja. Hänen rouvansa puolestaan sanoi ihanasti, että hänen mielestään olemme Pian kanssa ehdottomasti juhlan kauneimmat naiset, hän oli kuulemma katsonut sitä jo viime vuonna.
Mitä kehuja! Tuntui hyvältä.

Kuvista kyllä ymmärrätte mistä otsikko johtuu. Nuo lempinimet saimme itsellemme juhlassa, ja meidän tilanne  "long time, no see" aiheuttikin sen, että olimme melkein koko ajan yhdessä, jopa niin paljon, että meidän aikaisempi Pataljoonan komentaja kysyi, että olemmeko me lähteneet ihan kahdestaan, kun ei meidän miehiä näy missään! :oD No eihän me ihan kahdestaan sentään oltu!

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Tässä siis minun juhla eleganssi kokonaisuudessaan. Pidin tästä tosi tosi paljon! :o) Niin minun näköiseni. Valkoisen lookin ansiosta minua kutsuttiin myös lumihiutaleeksi, hah! :oD
Kuvat ovat aika suttuisia, mutta kyllä niistä kuitenkin käsityksen saa.
Siis, Lumikunigatar.....

...ja Karjalan Neito. Tämä puku on ystäväni ihan itse tekemä, hänen miehensä suunnitelmien mukaan. Sen mallina ja inspiraationa on ollut Pohjois-Karjalan Prikaatin lippu. Puku on tehty lakkautettavan P-KarPr:n kunniaksi. 

Kerrassaan UPEA!

Ihana Pia. ♥

Tässä kuva niistä harvoista hetkistä mieheni rinnalla juhlassa! :oD 

♥

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Tässä minun ihanat hiukseni hieman lähemmin. Kampaajani taas kerran teki aivan loistavaa työtä, ja loi aivan upeat hiukset, juuri sellaiset mitä olin ajatellutkin. Kampauksessa on käytetty lisäkettä. Voi kunpa omatkin hiukset olisivat noin pitkät! Vasemmalla kuva kampaajalta, ja oikealla auton kyydissä kun olemme menossa juhliin Joensuun Taidemuseolle, huomatkaa minun ihanat räpyripset! :o)

Ja seuraavassa olemmekin jo ahtautuneet helmoinemme taksin kyytiin...kohti jatkoja, rai rai! :oD

Ja voitteko uskoa, minulla oli mekkoni alla kaksikerroksinen vannehame (tämänhän te kyllä uskotte), niin illan aikana sieltä hävisi se toinen kerros!! Sehän on sellainen metallinen ohut rima tms. joka on pujotettu hameen sisään renkaaksi, miten sellainen VOI hävitä huomaamatta?!?! Näköjään voi. Luulisi, että sellainen tuntuisi jos se olisi lähdössä pois, tai ainakin pitäisi kolinaa kun tippuu lattialla, mutta ei, en huomannut mitään! :oD

Ilta jatkui aamuun asti. 

Loistava päivä, loistava ilta, loistava yö! Ja muuten seuraava aamukin oli kun menimme Pian kanssa kaksistaan (edelleen!! :oD) hotellin aamupalalle, ja sieltä palatessamme hotellin respassa eräs tyttö (joka oli ollut töissä edellisenä päivän sisäänkirjautuessamme) päivitteli, että miten voimmekaan olla sen  näköisiä vaikka onkin "the morning after"! :oD Me oltiin osattu nukkua siten, että hiukset olivat ihan samanlaiset kuin edellisenä päivänäkin, ja muutenkin olimme niin freshin näköisiä. ;o)

Ihanaa oli. ♥


Helene

Kampaajalla

Tämä postaus ei oikeastaan liity kuitenkaan hiuksiin mitenkään, mutta on vain nyt niin mahtava tilanne, että läppäri on mukana ja kampaajalla langaton netti, joten on aikaa bloggailla, hah! :o) Nimittäin, luin täällä uusinta Talo&Koti- lehteä, jonka kansi veti huomioni heti.

Ja kun avasin lehden niin sieltähän löytyi jotain tuttua. Tämä ihana koti kuuluu Tuirelle, joka pitää blogia Kuulasta ja kepeää. Käykääpä katsomassa, ja ihastukaa! :o)

Tämän lehden kaunista kantta vasten oli hyvä kuvata minun uudet kynnet, jotka huollatin eilen aamulla.

Tällä kertaa kynnet ovat tehty geelillä, akryylin sijaan, koska pitemmän päälle en pitänyt niistä edellisistä, koska kerran töksäytin kynnen ja se katkesi, joten puheet geelin joustavuudesta on siis aivan totta, koska ei minulla aikaisemmin ole kynnet katkeilleet vaikka niitä silloin tällöin tökinkin milloin minnekkin.

Ranskalainen valkoinen kärki on tällä kertaa tehty tuohon päälimmäiseksi, yleensä se on tuolla kaiken alla, jolloin glitterit yms. tulevat siihen päälle, mutta nyt ne jäävät osin alle. Jännää vaihtelua, joka kaipaa hieman totuttelua, hih. :o)

Nyt on hiukset värjätty ja alkaa kampauksen teko, jei! :o)

Oih, tämä on kyllä niin luksusta, istua kampaajan tuolissa, blogata samalla ja kuppi kuumaa kahvia, ja pullaa!! ♥

Helene

Yhden kuvan verran vuoden takaisiin Prikaatin vuosipäivän tunnelmiin....ja revetkää naurusta!! :oD

Palaan siis vielä tämän yhden kuvan verran viime vuoden Prikaatin vuosipäivään. Tämä kuva on kaikessa järkyttävyydessään niin järkyttävän kamala, että tämä oli ihan pakko täällä julkaista!!

Juhlahan alkaa siten, että kättelemme ja tervehdimme Prikaatin johtohenkilöitä. Kättelen tässä (kummallisen mairea ilme kasvoillani....siis oikeesti, miten voi oikeasti saada naamansa tuollaiseen virneeseen ??!!) Prikaatin esikuntapäällikköä, everstiluutnantti Martti Koivulaa. Takanani on Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä puolisoineen.

Kuvan on ottanut Prikaatin tiedottaja, joka ystävällisesti lähetti tämän kuvan viime vuoden juhlan jälkeen mieheni sähköpostiin!! Josta minä sen sain vasta tällä viikolla. Mutta siis...tässä kuvassahan ei olisi oikesti mitään vikaa jos minä en katsoisi kameraan, minkä ihmeen takia minä katson kameraan???  Luulen hyvin vahvasti, että varsinainen kättely alkaa olla ohitse, jolloin olen jo siirtänyt katseeni poispäin käteltävästä, mutta en vielä irroittanut otetta kädestä, jolloin sillä samalla sekunnin sadasosalla tämä kuva on otettu...kiitos tästä!

 Kuva: Marko Jalkanen/Puolustusvoimat

Siis aivan

J-Ä-R-K-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä!!

:oD

Olenpa muuten vielä saanut oikein kuittailuja tästä kuvasta tyylin, että "Yleensähän sitä on tapana katsoa sitä käteltävää eikä kameraan, you know...", ai jaa, niinkös se on?! :oD

Mutta toisaalta, en edes muista, että milloin olisin nauranut näin makeasti kuin nyt, kun näin tämän kuvan aiemmin tällä viikolla. Tomaskin tuli katsomaan kuvaa tietokoneelta ja kysyi: "Minkätakia sinulla äiti on tuollainen ilme?" :oD Jaa'a, paha sanoa! :oD

Seuraavana aamuna näytin kuvan töissä työkavereille, ja hekin saivat nauraa vedet silmissä, joten haluan nyt jakaa tämän kaikestä järkyttävyydestään huolimatta herskyvän naurunaiheuttajan myös teille!

Tähän loppuun on laitettava hieman edustavampi kuva ko. juhlasta. Postauksen viime vuoden juhlasta voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Katsotaan sitten mitä tänä vuonna tapahtuu! ;o)

Helene

Aika ennen juhlia

Hirmuista kiirettä ja touhottamistahan se on! Miten sitä aina jättääkin kaiken niin viimetippaan?! Juhlat ovat siis huomenna ja vasta eilen illalla sain lyhennettyä iltapukuni helman. Joo'o, kun on näin lyhyt kuin minä niin aina kaikkea joutuu lyhentämään. Pukuhan on ollut minulla jo sen kolme viikkoa, mutta viimeisinä iltoina sitä sitten aletaan korjailemaan! :oD 

No valitus sikseen ja helpotuksen huokaus kun puku roikuu nyt hengarissa ommeltuna ja silitettynä, kaikki oheistarvikkeet ovat kunnossa ja valmiina huomisiltaa varten, ja me olemme

kotiseudulla Pohjois-Karjalassa!!

♥♥♥

Edellisiin oheistarvikkeisiin viitaten, löysin itselleni uudet juhlakengät. Minullahan oli ne beiget juhlakengät jo ennestäänkin, mutta kun kaivelin ne esille niin totesin, että kengät ovat kyllä hyvin palvelleina nähneet jo parhaat päivänsä, joten uusien kenkien etsintä oli edessä. Ette muuten usko miten vaikeaa oli löytää tämän väriset kengät tähän aikaan vuodesta! 

Löysin nämä Helsingin Haloselta. Nämä itseasiassa ovat ihan samanmerkkiset/-laiset kuin ne edellisetkin, mutta kärjen malli oli muuttunut hieman pyöreämmäksi ja sävy aavistuksen viileämpi kuin edellisissä, eli aivan bueno! :o) Edelliset kengät olin ostanut Joensuun Carlsonilta, heillä on myynnissä Halosen tuotteet Joensuussa.

Mutta minulla on vielä pieni pulma - korut. Olen kahden vaiheilla, valitsenko ne mitkä jo nähtiin tässä postauksessa vai laittaisinko sittenkin nämä klassisemmat hopeakorut? Olen saanut nämä 

i-h-a-n-a-t

korut äidiltäni. Isäni on aikoinaan ostanut nämä hänelle.

Settiin kuuluu tämä kaulakoru,

tämä ihana Lapponia rannekoru ja

tällaiset korvikset. :o)

Muistin virkistämiseksi tässä vielä nämä romanttisemmat helmikorut. Näiden kanssa laittaisin korviksiksi helmipallot.

Olen käyttänyt molempia settiä ennenkin Prikaatin juhlissa, mutta nyt en osaa päättää.

Mitäs te sanotte? Kumpi setti olisi teidän parempi?

Tämä päivä on ollut yhtä juoksua. Aamu alkoi kynsihuollolla, jonka jälkeen hain lapset hoidosta ja lähdimme siitä suoraan kohti Lappeenrantaa, josta noukimme isin kyytiin ja jatkoimme kohti Joensuuta. Ja kuulkaa, onnistuin ajamaan matkalla kaksi kertaa vikaan ennen Lappeenrantaa, navigaattorista huolimatta!! :oD Mutta pääsimme kuitenkin perille...luonnollisesti vähän myöhässä. :o)

Huomisaamu alkaa tuttuun tapaan kampaajalla, jonka jälkeen pyörähdän kaupungilla, josta suuntaan sitten hotellille valmistautumaan iltaa varten. Vietämme mieheni kanssa juhlan ohessa myös hotelliyön lasten ollessa mummolassa!! ♥

Laitan vielä postauksen yhdestä järkystä kuvasta liittyen tähän samaiseen juhlaan viime vuodelta....valmistautukaan nauramaan ja kunnolla!

Helene

Kampauksia töissä

Lupailin aikaisemmin erillistä juttua kampauksista joita olen tössä pitänyt. Ihan joka aamu en näin paljoa hiuksia laita, mutta silloin tällöin kyllä. :o)

Suosin toispuoleisia kampauksia, koska pidän niistä niiiiiin paljon! Yleensä teen pohjan kampauksille lämpörullilla, sen jälkeen hiuksia on helppo muotoilla ja asetella haluamaansa kohtaan. Joskus tämä käy hieman helpommin ja joskus vasta syvien huokausten jälkeen! :oD

Pidän tällaisista kampauksista, jossa hiukset ovat osin auki. Sekin nopeuttaa, ettei kaikkia suortuvia tarvitse väkertää kiinni.

Älkää välittäkö tuosta yhdestä hengettömästä, joka ei tykkään yhtään olla paikallaan. Nämäkin kuvat on otettu vasta työpäivän jälkeen, koska minulla ei yleensä ole aamulla koskaan aikaa kuvata hiuksia ennen töihin lähtöä! :oD

Sama sivultapäin...

...ja edestä. 

Tämä seuraava nuttura on sitten keskellä niskaa (tai ainakin yrittää olla!), jossa kaikki hiukset ovat kiinni.

Seuraava on hyvin samankaltainen kuin ensimmäinenkin. Teen nämä sivujutut yleensä samalla tavalla, mutta luovassa tekemisessä niistä silti tulee aina ihan erilaisia. Riippuen aina siitä, että minne mikäkin hiussuortuva milläkin kerralla haluaa taipua! Nämä H&M:n kangasruusunisut ovat hirmu hyviä siihen tarkoitukseen, jos kampaukseen muuten johonkin kohtaan jäisi "reikä" tai muuten vaan pinnit jäisivät muuten rumasti näkyviin. Täydellinen huijaus siis! :oD

Tässä sitten tämän päivän hiukset. Ihan pakko oli kokeilla tuota rusettia, koska sitä näkee niin monessa paikassa. Tein sen jo lauantaina, ja hyvinhän tuo tuossa kestää!! :oD

Rusetti yhditettynä kunnon sotkunutturaan.

Joo, tiedän, minun tyvikasvu on ihan kamala, mutta sinnittelen sinne Prikaatin vuosipäivään asti, jolloin menen pitkästä aikaa kotipuolessa olevan luottokampaajani, Päivin luokse, joka värjään hiukseni ennen kampauksen tekoa.

Otsahiuksenikin ovat taas kasvaneet liian pitkiksi, joten letitin ne sivuun.

Kyllä, hiusten laittaminen on tosi kivaa. :o) 

Mites sielläpäin, laitatteko te kampauksia töihin tai muuten vain? 

Helene